maanantai 30. maaliskuuta 2015

Paratiisisaaren elämyksiä

Ahvenanmaata kaikille aisteille!

Menneenä viikonloppuna saimme vieraaksemme kaverin Manner-Suomesta. Matkailupalvelujen tuottajan koulutuksen omaavana on aina mukava saada tänne vieraita kylään! Saa suunnitella ja olla mukana toteuttamassa toisten lomaa.

Vierailun suunnittelu lähtee tavallisesti liikkeelle siitä, että millä vieras saapuu Ahvenanmaalle? Laivalla saapuminen on luonnollinen vaihtoehto ja yleensä edullinen sekä mukava. Myös lentokoneella pääsee meren ylittämään nopeasti ja aikataulut eivät sisällä aikaisia herätyksiä. Majoituksen valinta onkin seuraava askel.


Matkojen ja majoituksen selvittyä ovat perusasiat tiedossa, joten on helppo lähteä suunnittelemaan mitä vieraan kanssa tehdään. Aktiviteetit riippuvat toki paljon vieraasta, koska hänellä voi olla rajoittavia tekijöitä tai innostuksen kohteita. Kattavasti tietoa saa mm. nähtävyyksistä, kohteista ja tapahtumista Visit Ålandin nettisivuilla. Jo Visit Ålandin nettisivujen perusteella vierailija voi helposti kertoa myös omia toiveita aktiviteettien suhteen!


Vieraan matkan alkaessa varmistan jo yhteydenotoilla, että esim. lähtöselvitys on onnistunut. Minusta on mukavaa, että vieras tuntee olonsa jo matkalla tervetulleeksi! Saapuminen tänne on kuitenkin helppoa ja vaivatonta hyvien liikenneyhteyksien ansiosta.


Vaikka itse olen jo useamman kerran nähnyt ja kokenut niin sanotut päänähtävyydet, on niihin aina mukava poiketa! Näihin kuuluu mm. nelimastoparkki Pommern, merenkulkumuseo, Kastelholman linna, Bomarsundin rauniot ja ulkoilmamuseo Jan Karlsgården. Välillä löydän myös itsellenikin uusia kohteita joissa en ole vielä ehtinyt piipahtaa - Ahvenanmaalla on todella paljon nähtävää!


Luontoa voi ihailla lukuisilla eri näköalapaikoilla, tutustua monien puotien sekä kirpputorien tarjontaan, herkutella erilaisissa kahviloissa, kokeilla onnea kasinolla, nähdä aidon merirosvolipun, uida kylpylässä, juosta rannalla, kalastaa mato-ongella, shoppailla muotia, golfata viheriöillä tai vaikka meloa kiehtovassa saaristossa.


Paras palkkio vierailun suunnittelusta on tietenkin vieraan näkeminen, mutta myös hämmästyneet ilmeet ja hymyhuulet. "Onko Suomessa tosiaan tällainen paikka kuin Ahvenanmaa!"


-Roope-

torstai 26. maaliskuuta 2015

Kevät on vallaton

Silmät auki ja kohti kesää!

Täällä ilon ja valon valtakunnassa, Pohjoismaiden aurinkoisimmassa paikassa, ei virallista talvea tullut lainkaan. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalla ei tullut aikaa jolloin vuorokauden keskilämpötila olisi ollut pysyvästi nollan alapuolella. Tästä huolimatta kevään saapuminen pimeän ajanjakson jälkeen tuntuu jälleen mahtavalta. Ensimmäisessä postauksessa jo totesin kevään olevan ihmeiden aikaa niin luonnon kuin ihmismieltenkin osalta. Lisäksi kevät tuo tullessaan kasan tekemistä ja suunniteltavaa sekä haaveilua.

 

Kevääseen kuuluu luonnollisesti kesärenkaiden vaihdon lisäksi kevätsiivous. Auringonvalon lisääntyessä tulee hirmuinen hinku alkaa pestä ikkunoita, jotta valoa tulisi entistä enemmän sisälle ja kevään näkisi ikkunasta paremmin. Ikkunoiden jälkeen iskee järjestelykärpänen, joka haluaa siistiä kaappeja ja katsastaa vaatehuoneen vaatteet valmiiksi kevääseen ja kesään. Miten ihanaa onkaan, kun saa laittaa villaneuleet kaapin pohjalle ja kaivaa värikkäitä asusteita esiin. Kohta mielikin alkaa jo huutaa ulos! Ulkona täytyisi laittaa esiin ulkokalusteet, grilli ja istuttaa kukkasia. Hommaa riittää siis kevään esiin ottamisessa ja ensimmäisten grillijuhlien järjestämisessä!

Keväisin on tosiaan myös paljon juhlittavaa. Juhlimista riittää tietenkin pääsiäisessä ja vapussa, mutta myös koulujen ja opiskelijoiden juhlissa, harrastuksissa, Euroviisuissa ja koulujen päättäjäisissä. Jälleen on siis kasa mietittävää – miten ja missä juhlia, mitä päälle? Ja juhannuskin lähestyy…

Kesästä aletaan myös haaveilla yleensä jo hyvissä ajoin, täytyy nimittäin suunnitella miten lomailee ja työskentelee. (Miksi kesätöitäkin pitää vuosi toisensa jälkeen hakea aikaisemmin? Ensimmäiset hakevat kesätyöntekijöitä jo ennen joulua!) Tosin lomailua on aina ihana suunnitella, koska sen ainut huonopuoli on yleensä budjetti. On mukava surffailla netissä tai lomaesitteen sivuilla ja suunnitella kesän unelmien lomaa.

 
Toisaalta välillä kesään otetaan varaslähtö jo keväällä, kun tehdään vaikka pieni piknik (ja vähän palellaan) tai irtaudutaan hetkeksi arjesta vaikka Itämeren aalloilla risteillen. Tässäkö se salaisuus juuri piileekin? Syksyllä toivo hiipuu pienestäkin työmäärästä ja stressi kasvaa, mutta keväällä alkaa olla jo merkkejä ihanasta kesästä! Vaatekaappia tutkaillessa tulee hypisteltyä lempishortseja, kaupassa grillimakkarat ovat jo tyrkyllä, postilaatikkoon on tupsahtanut mainos kesäriennoista ja illalla ystävien kanssa suunnitellaan kesälomaa. On aika nauttia!


-Roope-

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Minun ystäväni on kuin niitynkukka

Mitä on ystävyys?

Lapsena kaveruus on yleensä luonnollinen asia, tai minulle se ainakin oli. Kavereita sai helposti mm. koulussa ja harrastuksissa. Kavereita oli jopa niin paljon, että kaverisynttäreitä suunnitellessa joutui karsimaan vieraita! Tänään katsoessani Facebookin kaverilistaani saan huomata saman - kavereita on hurjasti (ja varmasti joutuisin tästä listasta karsimaan väkeä suunnitellessa kaverisynttäreitä).

Usein esille tuleva kysymys lapsena oli "kuka on sun paras kaveri?". Silloin kysymystä ei ajatellut sen syvällisemmin. Silloin ei myöskään tullut ajateltua tarkemmin sanoja kaveruus ja ystävyys. "Ystävä on se, kenen kanssa viettää enemmän aikaa."


Nuoruus tuli lopulta kamalan nopeasti ja kuva maailmasta laajeni. Samalla myös kaveripiiri pieneni, mutta tilalle tuli "tuttuja". Entisiä "kavereita" saattoikin sanoa vain tutuiksi. Nuorena oma persoonallisuus kasvoi lisää ja omat mielipiteet saivat enemmän tilaa. Tästä johtuen hakeutui enemmän omantyylisten ihmisten joukkoon. Mutta oliko se tietoista vai alitajuntaista, en tiedä.

Peruskoulun jälkeen oli aika hajaantua luokkakavereista, joista suurin osa oli ollut samalla luokalla yhdeksän vuotta. Alkoi ammattikoulu ja edessä oli uudet ihmiset - uudet kaverit ja ystävät. Kyllä, uudet - kaverit ja ystävät eivät välttämättä ole pysyviä. Silloin sen käsitti kaikista parhaiten, vaikka samahan oli jo toistunut aikaisemmin esim. lopetettua harrastuksen.

Ammattikoulussa sai taas Facebookin kaverilista täytettä - luokkakavereista ja työssäoppimispaikalla työskennelleistä ihmisistä. Osa heistä on vieläkin minulle ystäviä, mutta joku saattaa olla pelkkä kaveri ja kolmas tuttu. Tämä sama kaava toistuu aina,  kun lopettaa työpaikkassa tai koulussa.

Työpaikoilta sai uuden termin - työkaverit. Onko työkaveri vähäpätöisempi kuin kaveri? Työskentelin laivalla ja silmät vetisten hyvästelin lopettavan työkaverin. Tähän kollegani tokaisi - "me olemme täällä vain työkavereita". Tämän jälkeen silmistä alkoi sataa vettä entistäkin enemmän ja koin jopa ärtymystä kollegaani kohtaan. Jälkeenpäin ajateltuna hän puhui aivan totta...


Vaikka ystävyys hiipuisi kaverisuhteen tasolle tai yhteyttä ei enää pidettäisi, niin kyllä yhteiset salaisuudet, muistot ja kommellukset säilötään. Moni ystäväni on säilynyt elämäni aikajanalla, vaikka olemme jatkaneet risteyksissä eri suuntiin. Ystävyys kestää katkot ja siitä on mahdollista jatkaa mihin on jääty. Muutettuamme tänne Ahvenanmaalle olen myös huomannut, että ystävyyden eteen täyyy tehdä töitä. Muutoin ystävistä tulee helposti kaverilistalle täytettä, joka pitäisikin Facebookissa nimetä uudelleen tuttavalistaksi.

Paras ystäväni tietää mistä innostun ja vihastun. Hän kuuntelee ja neuvoo sekä on läsnä. Hän on saanut jakaa monta muistoa kanssani ja tulee vielä jakamaan. Tämä yhteinen tarina alkoi Orimattilan Tönnössä, kun olin intiaanipukuun pukeutuneena Kalpakujan risteyksessä. Tämä kiinnitti hänen huomionsa ja siitä se sitten lähti! Tänä kesänä tätä yhteistä seikkailua tulee täyteen 15 vuotta, Kiitos "Mäkkäri" <3


-Roope-

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Kohti seikkailuja

"Sä voisit alkaa pitää blogia!"

Tuon huudahduksen olen saanut kuulla monta kertaa. Todella monta, useamman vuoden. Kevät on usein ihmeiden aikaa - luonto herää eloon taas talven jälkeen ja ihmismielet alkavat kirkastua. Ihme on myös se, että saat lukea tätä tekstiä juuri nyt. Kauan päässäni muhinut ajatus blogin perustamisesta on nyt totta!

Luvassa on ehdottomasti mielipiteitä, mietteitä ja hämmähdyksiä sekä tottakai tarinoita tosielämästä. Ajatuksieni jakaminen muille tuntuu todella upealta, mutta toivon sen myös opettavan Sinua ja minua. Lähdetään yhdessä keräämään seikkailut satamaan!


Mutta kenen kanssa olet matkassa mukana? Minä olen Roope ja kotoisin Orimattilasta - tosin nykyään asun paratiisisaarella Ahvenanmaalla. Perheeseeni kuuluu myös puoliso sekä varmasti sinullekkin tutuksi tulevat Ellat. Lähellä sydäntäni on matkailu (etenkin laivamatkailu) ja... Itse asiassa en ole koskaan pitänyt siitä, että minun pitää kertoa millainen itse olen... Joten tehdäänkin niin, että saat itse sen selvittää tämän matkan aikana!


-Roope-