Jättekiva!

Finlandssvenska

Luonnollisesti on tullut muisteltua niitä omia oppimisen hetkiä ruotsin kielen parissa, kun on suomenkielisenä asukkaana täällä Ahvenanmaalla. Kuinka toivoin jo kolmannella luokalla saavani opiskella ruotsia, mutta Orimattilan kaupungilta näytettiin punaista valoa ja englanin kirjaa.

Yläkoulussa alkoi tietenkin lopulta ruotsin opiskelu ja olin heti innolla mukana, harmikseni kuitenkaan pelkkä innostus ei riittännyt kielen oppimiseen. Ammattikoulussa ruotsin kielen opiskelu sai jatkoa, vaikka kyllä täällä saarella asuessa on tullut eniten opittua.

Miksi kuitenkin kirjoitan aiheesta..? Koska minua on ruvennut ihmetyttämään, miksi yleensä meillä Suomessa on ruotsin kielen luokissa seinällä Ruotsin kartta, Ruotsin lippuja sekä juliste Tukholmasta ja koristeina puuhevosia? Lisäksi tunneilla katsotaan Peppi Pitkätossua. Miksi, miksi näin..?

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, kansalliskielet ovat suomi sekä ruotsi. Miksei ruotsin luokassa ole siis Suomen ja Ahvenanmaan liput, Suomen kartta, juhannussalkojen pienoismalleja sekä katseltaisiin Muumeja ruotsiksi? Lisäksi olen ihmetellyt sanastoa mitä meille koulussa on opetettu - riikinruotsia, eli ruotsinruotsia.

Eikö olisi paljon hienompaa arvostaa meidän suomenruotsalaista kulttuuriamme ja opettaa kouluissa juuri suomenruotsalaisia tapoja sekä suomenruotsia? Talko, franskisar, småkusin, pulpet, fillare, donare, haua, kravatt, bastulänk, broiler, äppel, villa, punttis...

Minusta on esimerkiksi nyt ollut hauska oppia, kuinka paljon suomenruotsalaiset lainaavat sanoja suomen kielestä. Minulle se on luonut uuden kiinnostuksen sillan - "Hei, mä puhun ruotsia vaikka käytän suomalaisia sanoja!". 

 
Roskis ligger på höger sida. 
Vad ihana kissa du har!
Var finns aula?
Liisa är min eri kiva kaveri!
Jag har en siisti mopo.
Kan jag få en limu, tack!
Har du sett min pipo?
Min kämppis har en stark sisu.
Min favoritsmak är kinuski.

-Roope-

PS: Vielä musiikkivideollinen suomenruotsalaista nuorisokulttuuria!

Aika vierähtää kuin siivillä

Sitä ei voi säästää, joten käytä se viisaasti.

Aika kuluu aina vain nopeammin ja nopeammin. Halusimme tai emme, mutta se vain kuluu. Elämä on kuin suuri seikkailu, joka tulee elää täysin purjein!

Vappu merkitsi vuosi sitten minulle paljon. Vappuaattona Vantaan Simonkylässä pakkasimme tavaramme pakettiautoon ja suuntasimme Helsingin Katajanokalta lähtevään Viking Linen M/S Gabriellaan. Tavalliseen merimatkan tapaan teimme merihintaisia ostoksia ja herkuttelimme buffetissa, mutta tunnelma oli jännittynyt.

Vappuna aurinko ei ollut edes ehtinyt nousta, kun laiva jo saapui satamaan. Poistuimme laivasta ja olimme saapuneet puolituttuun kaupunkiin - Maarianhaminaan. Matka jatkui kaupungin läpi lähes tuntemattomassa Ahvenanmaan maakunnassa kohti Finströmin kuntaa. Perhosten tanssi masussa yltyi, kun uuden kotikunnan raja oli ylitetty. Pää pyöri vimmatusti katsellessa uusia maisemia, sekä tarkastellessa kartalta reittiä. Lopulta laskeuduimme keskellä Manner-Ahvenanmaata olevaan Godbyn kylään ja näimme ensimmäistä kertaa uuden kotimme.

Viime vuoden toukokuussa saimme myös puolisoni kanssa kumpikin päätökseen omat koulumme ja lopetin lisäksi työni Helsingissä. Löysin Ahvenanmaalta kesäksi töitä Michael Björklundin makukeskus Smakbystä, kunnes syksyllä aloitin HavsViddenissä.

Kesällä perheemme kasvoi ihanan pienellä karvapallolla. Kiltti kaunottaremme sai nimen Gabriella ja hänen syntymäpäiväänsä saadaan viettää myös näin vapun tienoilla, 04. toukokuuta. Myöhemmin joukkoomme tuli myös toinen suloinen karvapallo-Ella, Cinderella. Miten ihanaa on ollutkaan seurata pienten kissojen kasvua!

Gabriella & Cinderella

Minulla pienenä poikana ollut ajatus kävi toteen. Nimittäin sama ajatus heräsi uudelleen eloon, kun olimme häämatkalla Ahvenanmaalla joulukuun lopussa 2013. Reilu neljä kuukautta myöhemmin muutimme Ahvenanmaalle. Miten vuosi on mennyt näin nopeasti, miten taas voi olla vappu..?

-Roope-