Näytetään tekstit, joissa on tunniste Manner-Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Manner-Suomi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. huhtikuuta 2019

Ravintolasuositus: Niska Helsinki

Kanavaranta 3-7 D 19, 00160 Helsinki

Peltileivistä eli ahvenanmaalaisista pitsoista tunnettu Niska-konsepti rantautui vuoden 2018 lopulla myös Helsinkiin. Kävin kavereiden kanssa tutustumassa tähän uuteen ravintolaan, joka sijaitsee idyllisellä paikalla Katajanokan Kanavarannan vanhassa makasiinirakennuksessa. Ravintolakonseptin isä on TV:stäkin tuttu huippukokki Michael Björklund.

Ahvenanmaalaisuus näkyy ravintolan tarjonnassa, sillä esimerkiksi pitsojen juustot tulevat saarivaltakunnasta, tomaattikastikkeet puolestaan valmistetaan Ahvenanmaan pohjoisosassa ja juomavalikoimassa on totta kai Stallhagenin oluita. Laadukkaat raaka-aineet ovat tärkeä osa konseptia. Myös ruotsin kieli on olennaisesti läsnä.

Konseptin nimi tulee Algoth Niskasta, joka salakuljetti viinaa Suomeen kieltolain aikana. Ketjun ravintoloissa mielenkiintoinen sisustuskin myötäilee tätä teemaa, kun ruokailla voi rahtilaatikoiden päällä.
Karolina on herkullinen jälkiruoka. (Kuva: Anni)
Henkilökohtaisesti suosittelen ehdottomasti tilaamaan jälkiruoaksi tarkoitetun Karolina-peltileivän, joka on mukava jakaa vaikka kaverin kanssa! Pizzapohjan päällä on vaniljanmakuista crème fraichea, ruokosokeria, hunajaa, minttua, sitruunamelissaa sekä ihania tuoreita marjoja! Todella maukas, kaunis peltileipä, joka sopii erinomaisesti myös evääksi piknikille. Katajanokan rannat oikein kutsuvat nauttimaan aurinkopäivistä!

Niska-ravintoloissa voi poiketa Helsingin lisäksi myös Turussa, Tammisaaressa, Pietarsaaressa, Nauvossa, Vaasassa sekä totta kai Maarianhaminassa, jonka toimipiste on tunnelmallisella paikalla merikorttelissa. Näistä Maarianhaminan toimipiste on minulle entuudestaan tuttu, siellä suosikkipitsani on Cecilia.


- Roope -

Ps: Muista näyttää Viking Line Club-korttia ja saat 10% alennusta kaikista annoksista!

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Pinnan alla

Merimaailma Sea Life Helsinki
Helsingin Sea Life on avattu kesällä 2002.
Naapurinpojan talviloman kunniaksi päätimme lähteä yhdessä meriseikkailulle Ahvenanmaalta Helsinkiin. Pääkapungissa agendanamme oli vierailla merimaailma Sea Lifessa. Poika odottikin "kalamuseossa" vierailua innolla. Kohde oli minulle henkilökohtaisesti tuttu vuosien takaaa muutamilta vierailukerroilta, mutta tästä huolimatta vierailu oli minusta jälleen kiinnostava.


Valtamerialtaan vilinää.

Sea Life on maailmanlaajuinen yleisöakvaarioketju, ja Helsingin Sea Life sijaitsee Linnanmäen huvipuiston yhteydessä. Keskuksessa on kymmeniä akvaarioita ja altaita, joissa asustaa muun muassa kilpikonnia, rauskuja, vuokkokaloja, haikaloja, meduusoja... Tietoa on saatavilla runsaasti ja paikalla kiertää myös henkilökuntaa. Tasatunnein järjestetään opastettuja ruokintahetkiä, jotka sisältyvät lipun hintaan. Asiakaspalvelu oli ystävällistä, vaikka naapurinpojan harmiksi palvelun ja opastusten saaminen ruotsiksi oli rajallista.
Näyttely alkaa sademetsästä.
Näyttely on jaettu osa-alueisiin, kuten esimerkiksi sademetsään ja valtamereen. Sademetsä-osio on totta kai sisustettu asiaankuuluvan tyylikkäästi sekä varustettu vesiputouksin. Valtameriallasta pääsee puolestaan kummastelemaan useista eri kohdista, esimerkiksi kuuluisasta läpinäkyvästä vedenalaisesta tunnelista. Oli mielekästä päästä ihastelemaan värikkäitä kaloja, bongata erikoisuuksia ja myös nähdä niitä vaarallisempiakin kaloja. Kahdeksanvuotias naapurinpoika oli mielissään vierailusta.
Valtamerialtaassa on noin 250 000 litraa vettä.
Helsingin Sea Life on avoinna lähes vuoden jokaisena päivänä, sillä se on suljettuna ainoastaan jouluaattona -ja päivänä. Erinomainen sisäkohde vaikkapa sadepäivänä tai kipakkana talvipäivänä. Liput kannattaa ostaa etukäteen, sillä niin säästää helposti sisäänpääsymaksussa.
Yksi Helsingin Sea Lifen kilpikonnista.
- Roope -

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Ravintolasuositus: Lost in Helsinki

Kaisaniemenkatu 3, 00100 Helsinki

Viime vuoden alkupuoliskolla vierailin ensimmäistä kertaa Lost in Helsinki-ravintolassa ystäväni Mäkkärin kanssa, hän nimittäin suositteli kyseistä ravintolaa. Eikä muuten suotta! Toiveestani vierailimme ravintolassa myös vuoden loppupuolella, samalla reissullani kävimme myös ihastuttavalla Euroviisuristeilyllä.
Operaatio nälän poisto onnistui kyseisessä ravintolassa maukkaasti.
Lost in Helsinki sijaitsee Helsingin Kluuvissa, aivan Helsingin yliopiston metroaseman läheisyydessä. Helsingin päärautatieasemalta kävelee paikan päälle noin viisi minuuttia. Ravintola on myös helposti lähestyttävä, kyseessä on nimittäin rennon viihtyisä paikka, joka on myös varustettu ystävällisellä asiakaspalvelulla. Kliseisesti sanottuna kuin "olohuone keskellä kaupunkia". Sisustuksessa on paljon yksityiskohtia, mutta myös kuluneisuutta on havaittavissa.

Tarjolla on niin ruokaa kuin juomaakin. Ruokalista on yllättävän kattava, sillä valikoimasta löytyy muun muassa niin turvallisia burgereita kuin pitsojakin, mutta myös pastaa, salaatteja, keittoja sekä jälkiruokia. Itse ruokalista oli houkutteleva havannollistavine kuvineen. Joulukuussa valitsin itselleni listalta herkullisen poroburrito-annoksen nachojen, salaatin ja cheddarjuuston kera. Tilaukset tehdään muuten kassalta.
Tilaamani burritto, johon oli yhditetty pohjoismaisuutta poronlihalla.
Suurikaan nälkä ei tarvitse olla, sillä valikoimasta löytyy myös pientä purtavaa. Ja mikä parasta - pienen nälän voi vaikka jakaa kaverin kanssa Platterin muodossa! Platteri on lautanen, joka sisältää esimerkiksi mozzarellatikkuja, ranskalaisia, kanansiipiä sekä oliiveja. Kolmanneksi kaveriksi kannattaa tilata vaikka pullo talon viiniä.
Talon valkoviininä oli Kumala Colombard Chardonnay.
Lisäksi ravintolalla on keittiö avoinna yllättävän myöhään! Hyvä niin, sillä mekin olimme myöhään liikkeellä. Esimerkiksi tällä hetkellä ravintola tarjoilee ruokaa perjantai- sekä lauantai-iltaisin kello 01.30 saakka ja arkisinkin puolenyön tuntumaan saakka. Seuraavan kerran kun pohdit Helsingissä ruokapaikkaa ja olet jo kadoksissa ajatuksesi kanssa, niin yritä muistaa Lost in Helsinki.


- Roope -

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Luksusta ja riemua

Kesäristeily Itämerellä

Myöhään illalla odottelimme Maarianhaminan länsisatamassa punaisen laivan peruuttavan laituriin. Luvassa oli kesäinen risteily Helsinkiin Viking Linen M/S Gabriellalla. Odotukset olivat korkealla, samoin kuin hyttimme. Laivaan päästyämme suuntasimme nimittäin ensimmäiseksi kannelle 11, jolla hyttimme sijaitsi.
M/S Gabriellan LUX Seaside Premium-hytti 11113.
Olimme valinneet matkallemme tyylikkään LUX Seaside Premium-luokan hytin. Kaikki kyseisen luokan hytit sijaitsevat erikseen lukitulla luksushyttien hyttiosastolla kannella 11. Kokoa näillä hyteillä on 22-25 m².

Hytin suurista ikkunoista avautuvat upeat merimaisemat, mutta kyllä LUX Seaside Premium-hytin ehdoton ykkösjuttu on oma parveke. Kyllä, oma parveke! Maisemia voi siis ihailla istuskelemalla hytin omalla parvekkeella vaikka kuohuviinilasillisen kera. Näin myös merelliset tuoksut ja äänet ovat läsnä.
Hyttimme parveke, joka oli kalustettu kahdella tuolilla.
Kyseisen luokan hytit on varusteltu Viking Linen hyvämaineisilla parivuoteilla. TV:tä voi seurailla puolestaan sohvalta, jonka saa tarvittaessa avattua lisävuoteeksi. Työpöytäkin löytyy ja sen alta pieni jääkaappi, jonka juomat sisältyvät hytin hintaan. Hytissä on tilava laatoitettu kylpyhuone.
Kyseisen hyttiluokan parivuoteissa on tavallista paksummat patjat perushytteihin verrattaessa.
Uutuutena myös Premium-aamiainen sisältyy hytin hintaan. (1. kesäkuuta 2018 alkaen tehtyihin uusiin varauksiin.) Kyseinen aamiainen tarjoillaan laivan à la carte-ravintolassa.
Suurien ikkunoiden ansiosta hytti oli mukavan valoisa.
Olimme äärimmäisen tyytyväisiä hyttiimme. Miten mahtavaa olikaan seurata hytin omalta parvekkeelta esimerkiksi Helsinkiin saapumista. Parvekkeesta on iloa etenkin näin kesäaikaan. Parivuode oli myös sijoiteltu hyvin kohti ikkunoita, joten aamuyöstä silmiä raotellessa saattoi helposti ihailla auringonnousua.
Kesä on parasta aikaa merellä!
Lähes kaikille Viking Linen laivoille voi tilata etukäteen pientä mukavaa hyttiin.
Esimerkiksi suklaassa dipattuja mansikoita.
Helsinkiin olimme sopineet muutamia tapaamisia ja menevämme Linnanmäelle. Luvassa oli siis riemukas päivä. Mäkkäri oli mukana päivässä ja kiertelinkin hänen kanssaan ympäri puistoa kuulumisia vaihdellen. Olin ostanut rannekkeen etukäteen Viking Linen ennakkomyynnistä, joten itse kävin pyörähtelemässä toinen toistaan hurjemmissa laitteissa. Puisto paistatteli auringonvalossa, mutta jonoja ei päässyt laittesiin kummemmin syntymään.
Huhuh! Kaikenlaisissa vempaimissa sitä tulikin taas käytyä.
Miten tutut laitteet saattoivat tuntua entistäkin hurjemmilta!
Parhaan ystävän kanssa on letkeää viettää kesäpäivää.
Paluumatka alkoi ihanasti hytin parvekkeella fiilistellen. Masumme alkoivat kuitenkin kurnimaan, joten suuntasimme muutaman kannen alaspäin M/S Gabriellan Bistrotek-ravintolaan. Ravintola oli ennen äyriäispainotteinen, mutta muuttui kesäkuun alussa teemalliseksi pop up-ravintolaksi. Tarjolla oli maukkaita meksikolaisia herkkuja. Ammattitaitoinen pianisti Peter Bulmon tunnelmoi ravintola-arcadilla ja täytti myös kuuntelijoiden toiveita.
Meksikolaisen keittiön herkkuja tarjoillaan Bistrotek-ravintolassa 30.09.2018 saakka.
Edullisia tax free-ostoksia ei voi olla mainitsematta. Illalla verovapaasta myymälästä tarttui mukaan tällä kertaa esimerkiksi jalkineet, villaneule, kahvimukit, makeisia ja juustoja. Mukavan shoppailuhetken kruunasi henkilökunnan vieraanvaraisuus. Kivan päivän päätteeksi siirryimme vielä hytin puolelle nauttimaan merimaisemista ja muhkeista tyynyistä ennen kuin saavuimme tyytyväisinä takaisin Maarianhaminan satamaan.
Kesäillat ovat upeaa katseltavaa, varsinkin hytin omalta parvekkeelta!
-Roope-

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

#UMK18

Uuden Musiikin Kilpailu

Jouluaattona käteeni tupsahti yllätys, nimittäin lippu UMK18: Saara Aalto-show'n. Ilo sekä hämmästys olivat läsnä ja lahjan takana oli tietenkin Mäkkäri. Pian olinkin jo varaamassa lentolippuja Ahvenanmaalta Manner-Suomeen. Kuitenkin vielä joulukuun alussa olin ollut hieman skeptinen tapahtumasta. Tai joo, ainahan Euroviisut kiinnostavat, mutta miksi vaivautua paikanpäälle kolmen kappaleen takia? Saara Aalto oli jo etukäteen valittu Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi, mutta viisukappale oli vielä hakusessa. Tapahtuman mainonta kuitenkin puri, joten ennen joulun pyhiä kiinnostus oli jo selvästi korkeammalla.

Parin kuukauden odotus oli takana nopeammin kuin uskoinkaan ja pian huomasin katsovani Maarianhaminan lentoaseman ikkunasta laskeutuvaa lentokonetta. Oli aika ylittää Itämeri ilmateitse ja näin matka sujuikin jälleen hujauksessa. Vatsa muistutteli olemassaolostaan Helsinki-Vantaalle laskeutumisen jälkeen. Tapasimmekin Mäkkärin kanssa Helsingin keskustassa ja suuntasimmekin ravintola Kiilaan lauantaibrunssille.

Kiila sijaitsee kätevästi Helsingin ytimessä ja ravintolan ikkunoista avautuu mielenkiintoisen vilkas kaupunkinäkymä Stockmannin edustalle. Ravintolassa on miellyttävä miljöö, mutta valitettavasti asiakaspalvelu oli aika näkymätöntä. Brunssin herkut löytyivät houkuttelevasti noutopöydistä. Valikoimaan kuuluivat perinteiset aamiaistarpeet leivistä muroihin, mutta myös lämpimiä aamiaisruokia lihapullista pekoniin. Itse pidin erityisesti herkullisesta salaattipöydästä sekä jälkiruokapöydän ihanasta pannacottasta. Pitkän kaavan mukaan nautitun brunssin jälkeen poikkesimme pikaisesti myös ostoksilla, jonka jälleen olikin jo aika suunnata valmistautumaan viikonlopun kohokohtaan.
Kiireetön brunssi oli erinomainen tapa aloittaa viikonloppu.
Suomen vuoden 2018 euroviisuedustuskappaleen valinta, eli UMK18: Saara Aalto-show, järjestettiin Espoon Metro Areenalla. Kilpailupaikka oli meille entuudestaan tuttu edellisen vuoden UMK:sta. Areenalla olivat puitteet jälleen kunnossa, joten näyttävästä show'sta oli helppo nauttia. Tapahtuman juontajana oli Krista Siegfrids, hän esitti myös häikäisevän avausnumeron. Green roomin isäntänä puolestaan hauskutti Christoffer Strandberg. Väliaikaesiintyjinä nähtiin Spice Girlsistä tuttu Melanie C sekä ihastuttava CatCat yhdessä Krista Siegfridsin kanssa. Dublinin Euroviisuissa vuonna 1994 Suomea edusti niin ikään CatCat.
UMK tavoitti lauantai-iltana kotisohvilta yhteensä peräti 1,2 miljoonaa katsojaa.
Saara Aalto esitti kolme kappaletta, joista yleisöäänestyksen sekä kansainvälisten raatien yhteistuloksella valittiin voittajaksi kappale Monsters. Kappale kertoo pienistä hirviöistä, jotka ovat jääneet elämään pään sisälle negatiivisten asioiden takia, mutta nyt niistä on aika päästää irti. Esitys alkoi synkänpuhuvana, mutta loppua kohden lava täytyi näyttävästi neonväreistä sekä laservaloista. Henkilökohtaisesti oman suosikin löytäminen oli haastavaa, mutta lopulta omakin ääni tuli annettua Monsters-kappaleelle. Monsters on varmasti hyvä valinta Saara Aallon ja Suomen euroviisuedustuskappaleeksi.
Kaksi muuta kappaletta olivat Domino ja Queens. Paikanpäällä koettuna Domino oli suuri yllättäjä, sillä ennen kyseistä iltaa kappale ei herättänyt minussa juuri mitään tunteita. Saara Aalto esitti mielestäni kappaleen livenä huomattavasti paremmin ja antoi enemmän kuin ennakkoon kuullussa studioversiossa. Dominon lavashow oli myös tyylikkäästi toteutettu. Domino kamppailikin äänestyksen aikana viimeiseen asti äänestäni. Queens jäi puolestaan harmillisesti odotettua latteammaksi eikä mahtipontisen lavashow'n teema mielestäni aivan kohdannut kappaleen kanssa. Prameat lavashow't kaikkiin kolmeen ehdokas kappaleeseen oli luonut Brian Friedman. Hän on suunnitellut koreografioita muun muassa Britney Spearsille.
Lavalla nähtiin jättimäisiä dominopalikoita,
joista yksi pyörähti ympäri Saara Aalto mukanaan.
UMK oli täynnä väriä, iloa, ammattitaitoa ja mukavaa viisumeininkiä. Tyylikkään show'n jälkeen olikin mukava jatkaa iltaa ja puida nähtyjä esityksiä. Puintipaikaksi valikoitui Lost in Helsinki, jossa päädyimme nauttimaan naposteltavaa viinilasien kera. Myös tanssilattia kutsui meitä myöhemmin illalla.
Queens kappaleen aikana lavalla nähtiin juna, vilkkuvat portaat ja pyrotekniikkaa.
Sunnuntaiaamu alkoi leppoisasti aamiaisen ja netti-tv:n merkeissä, mutta iltapäivästä suuntasimme Helsingin Talvipuutarhaan. Eksoottisten kasvien puutarha sijaitsee Töölönlahden pohjoispuolella lähellä Helsingin olympiastadionia. Nähtävillä on yli 200 erilaista kasvia palmuista kaktuksiin. Ensimmäisen kerran ovet avattiin yleisölle jo vuonna 1893 ja Talvipuutarha onkin miellyttävä vierailukohde.
Talvipuutarhaan on vapaa pääsy.
Väriloistoa Talvipuutarhassa.
Palmujen katveesta siirryimme Mäkkärin kanssa keskustaan syömään, ennen kuin suuntasimme Helsinki-Vantaalle. Matkalla seuraamme liittyi vielä Liisa, hänen kanssaan ystävystyin aikoinaan ammattikoulussa. Porukalla nautimme lentoasemalla ylihinnoitellut kupposet kuumaa ja vaihdoimme kuulumisia. Paluulento takaisin Ahvenanmaalle oli noin tunnin myöhässä, sillä aikataulun mukaisella lähtöhetkellä lentokone oli vielä Vaasassa. Lentoa odotellessa olikin hyvä muistella mukavaa viikonloppua!
Jälleen kerran: "Illaksi kotiin."
-Roope-

torstai 16. helmikuuta 2017

Lomakeskus Huhmari

”Minä lähden Pohjois-Karjalaan...”
Vietimme viikon Polvijärvellä Lomakeskus Huhmarissa. Se sijaitsee Pohjois-Karjalassa, noin 26 kilometriä Joensuusta luoteeseen. Kotoamme Ahvenanmaalta suuntasimme ensin Viking Linen M/S Mariellalla Helsinkiin ja Helsinki-Vantaalta Finnairin lennolla Joensuun lentoasemalle.
Lentoaika oli noin yksi tunti.
Edellisen kerran olin majoittunut lomakeskus Huhmarissa jouluna vuonna 1993. Edellisestä yöpymisestä oli jo siis vierähtänyt tovi, eikä minulla itselläni ole muistikuvia elämäni noin varhaisista vaiheista. Valokuvia olen toki nähnyt. Into oli kuitenkin piukeana, kun avasimme nyt ensimmäistä kertaa lomamökkimme oven. Viihtyisässä kaksiossa oli makuu- ja olohuoneen lisäksi myös oma sauna. Mökissä oli myös pieni keittiö, jossa oli varustuksena jääkaappi, mikro, kahvinkeitin sekä totta kai astiasto. Majoitusvaihtoehtoja on yksiöistä aina suurempiin huviloihin.
Makuuhuone oli varustettu hyvällä parivuoteella.
Olohuoneessa oli kodikas mökkitunnelma,
joka houkutteli iltaisin seuraamaan liikkuvaa kuvaa.
Kävimme myös mökkimme omassa saunassa joka ilta!
Lomakeskus Huhmarin päärakennuksessa on ravintola. Lomaamme kuului myös ruokailut, joten viikon aikana tuli syötyä reilusti (ja vielä vähän enemmän) ravintolan seisovanpöydän antimia. Noutopöydät notkuivat hyvää kotiruokaa niin aamiaisella, lounaalla kuin päivälliselläkin. Ravintolan käyttämissä raaka-aineissa pyritään suosimaan paikallisia tuottajia. Viikon aikana ehdimmekin unohtaa miltä nälkä tuntuu!
Päärakennuksen aulassa lämmintä tunnelmaa loi takkatuli.
70 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan Huhmarisvaaran laelta
avautui upea talvimaisema Suomen 15. suurimmalle järvelle, Höytiäiselle.
Ylhäältä pääsi hauskasti alas mäkeä laskien.
Tunnelmallinen kota houkutteli herkuttelemaan.
Huhmarissa on lisäksi myös grillikatos ja laavu.
Vaahtokarkkien grillaaminen onnistui kätevästi kodalla.
Huhmarilla on mahdollisuus moneen. Kauniilla paikalla Höytiäisen rannalla sijaitseva lomakeskus tarjoaa ihanat puitteet luonnossa olemiseen, esimerkiksi iltapäivälenkille, hiihtämiselle tai kalastamiselle. Alueella on myös kivat mahdollisuudet grillaamiseen vuoden ympäri – polttopuutkin löytyvät valmiiksi! Sisätiloissa voi käydä kuntosalilla tai pelailla vaikka biljardia. Lapsiakaan ei ole unohdettu, leikkipaikat nimittäin löytyvät niin sisältä kuin ulkoakin. Lisärentoutumista saa hemmotteluhoidoilla tai käymällä päärakennuksen yhteydessä olevassa simppelissä Vesimaailmassa, jossa on myös mukava ulkoallas.
 Vesimaailmassa on viihdeallas, poreallas, kuntoallas, lastenallas sekä ulkoallas.
Vesimaailman ulkoallas houkuttelee nauttimaan
raikkaasta ulkoilmasta ja mukavista poreista.
Viikko-ohjelma sisälsi runsaasti ohjelmaa, joka oli kyllä tällä kertaa suunnattu vanhemmalle väelle. Tosin ihan ymmärrettävää, sillä olimme selvästi viikon nuorimmat loma-asiakkaat. Huhmarilla järjestetään aktiivisesti myös suosittuja tanssi-iltoja suomalaisten iskelmätähtien johdolla. Meillä olikin paljon omaa ohjelmaa, sillä Polvijärvellä asuu opiskelukaverini perheineen. Kiitos heille mukavasta viikosta!
Vierailimme Joensuun tropiikkissa, eli Botaniassa.
Upeaa nähtävää ja äärimmäisen mielenkiintoista tietoa.
Myös hulvattoman hauska Juuso-kakadu!
Lupsakka karjalainen vieraanvaraisuus huokui Huhmarin asiakaspalvelussa. Tunnelma lomakeskuksella oli mukavan rento ja kodikas. Viikon aikana tuli myös koettua 26 asteen pakkaset, mutta onneksi meidän oli helppo lämmitellä mökkimme saunassa.
Talven ihmemmaa!
Kotimatkan alkuosan taitoimme jälleen Finnairin lennolla. Helsingistä kotisaarelle suuntasimme Viking Linen M/S Gabrielalla. Laivalla meillä olikin hyvin aikaa nauttia risteilytunnelmasta. Laiva oli lastattu alkuvuoden houkuttelevilla alennusmyynneillä sekä mieleenpainuvan herkullisella ruoalla.
Viking Linen M/S Gabriellan Grill-ravintola on avattu keväällä 2016.

-Roope-

tiistai 31. tammikuuta 2017

#UMK17

Uuden Musiikin Kilpailu

Vuodesta 2012 lähtien Suomessa on järjestetty vuosittain Uuden Musiikin Kilpailu. Kilpailun voittaja saa peräti sadan miljoonan katsojan yleisön, eli Suomen edustuksen Eurovision laulukilpailussa. Euroviisut on maailman suurin musiikkishow.
"Me ollaan vippejä!"
Tammikuisena lauantaiaamuna olin saapunut Ahvenanmaalta pääkaupunkiseudulle Norran siivin.
Päivä sujahti hujauksessa vaihdellessa kuulumisia Mäkkärin kanssa ja illalla meidän oli tarkoitus suunnata Helsingistä kohti Espoon Metro Areenaa, jossa meitä odotti UMK. Illalla taksin kaartaessa areenan pihaan oli tunnelma jo äärimmäisen odottava.

Areenalla suuntasimme paikoillemme euroviisuhittien soidessa taustalla. Katsomot täyttyivät iloisesta yleisöstä, säihkivästä glitteristä ja kimmeltävistä paljeteista. Puitteet näyttivät olevan kunnossa upeaa showta varten.
Krista Siegfrids käynnisti koko shown näyttävästi.
UMK alkoi räväkästi juontajan Krista Siegfridsin sisääntulolla. Ihastuttava Krista suorittikin illan juontotehtävät upeasti, toki höystettynä upeilla eri asuillaan. Green roomissa läpi illan tunnelmaa ylläpiti hauska Niina Lahtinen. Selostajana toimi puolestaan asiallinen Mikko Silvennoinen.
Ruotsalainen Günther oli myös ehdolla D'Sanzin kanssa.
Kilpailu koostui kymmenestä kilpailijasta. Kappaleet olivat sopivasti erilaisia sekä taso yllättävänkin korkealla. Laulukilpailu oli järjestetty äärimmäisellä ammattitaidolla ja siksi sitä oli ilo seurata paikan päällä. Kotikatsomoissa oli myös innostuttu, sillä ohjelma tavoitti yli 1,4 miljoonaa katsojaa! Voittaja valittiin äänestyksellä, jossa yleisöäänten painoarvo oli 50 prosenttia ja toinen puolikas kansainvälisillä raadeilla. Itse en kyennyt valitsemaan vain yhtä parasta kilpailijaa. Espoon Metro Areenalla olikin tulosten julkaisun aikaan hermostuttavan kutkuttava tunnelma. Voittajaksi valittiin Norma Johnin balladi Blackbird.
Norma Johnin muodostavat Leena Tirronen ja Lasse Piirainen.
Voittajakappale on mielestäni äärimmäisen suomalainen: tummanpuhuva ja jylhä. Uskoisin kappaleen kuitenkin toimivan myös koko Euroopassa (ja Australiassa) koska se ei ole liian erikoinen. Mutta onko se uhka vai mahdollisuus..?


-Roope-

maanantai 10. lokakuuta 2016

Alkusyksy kuvina

Kootut räpsyt

Edellinen postaus kertoi kuinka haaveista tuli totta. Tuota matkakertomusta kirjoittaessani annoin todellakin kaikkeni. Kirjoitin postausta monta tuntia useana päivänä. Lopulta olin itse erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja nyt on ollut ilo huomata, kuinka suurella suosiolla te lukijat olette ottaneet vastaan kyseisen postauksen. Postauksen parissa uurastaminen teki sen, että koko syyskuussa ei innostanut kirjoittaa tänne blogin puolelle yhtään mitään. Alkusyksyn aikana on kuitenkin ehtinyt tapahtumaan vaikka ja mitä, joten palataan hiukan ajassa taaksepäin koottujen räpsyjen kera.
Lomamatkalta palattuamme vaihdoin työpistettäni Ahvenanmaan pohjoisosasta Getasta
Manner-Ahvenanmaan eteläkärkeen Maarianhaminan sykkeeseen.
Club Marin on ravintola "maailman pienimmän metropolin" keskustassa
ja ikkunoista avautuu upea näkymä kaupungin idänpuoleiseen satamaan.


Ellat ovat nauttineet elämästään lelujen ja rapsutusten keskellä.
Viking Linen M/S Gabriellan kanssa teimme Päivä Helsingissä-risteilyn.
Mukanamme oli naapurin poika, jonka kanssa olemme reissanneet aikaisemminkin.
Helsingissä käydessämme vierailimme Korkeasaaressa.
Olimme eläintarhassa koko päivän ja nähtävää riitti paljon.
Olimme ennakkoon sopineet, että myös Mäkkäri tulee päiväksi
Korkesaareen. Oli mukava vaihtaa samalla kuulumisia ja ihmetellä
eläimellistä menoa. Päivä olikin oikein onnistunut, aika vain meni todella nopeasti.
Helsingin-matka oli mukava tehdä uudistuneella M/S Gabriellalla.
Club Marinissa olen viihtynyt todella hyvin. Tervetuloa herkuttelemaan!
Matkailupalvelujen tuottajat x 2.
Liisan kanssa ystävystyimme aikoinaan Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa.
Hän tuli jälleen moikkaamaan meitä tänne Ahvenanmaalle. Ihanaa!
Liisan ja hänen miehensä kanssa poikkesimme monella nähtävyydellä.
Vierailijoiden käydessä saarella on aina mukava päästä itsekin kertaamaan
Ahvenanmaa-faktoja sekä vieraiden siivellä käymään upeissa kohteissa.
Tämän kuvan ikuistin käydessämme Bomarsundin linnoituksella.
Skördefest - Ahvenanmaan tapahtumien ykkönen!
Vuosittain syyskuun toiseksi viimeinen viikonloppu on pyhitetty sadonkorjuujuhlille.
Tällöin kierretään ympäri Ahvenanmaata esimerkiksi erilaisilla maatiloilla ja tehtailla.
Makunystyröitä hemmotellaan maistellessa kesän satoa ja parhaimpia tuotteita ostetaan kotiin.
Päivien lyhentyessä myös työmäärä on vähentynyt,
joten aikaa on ollut enemmän nauttia Ahvenanmaan lumoavasta luonnosta.
Tunnistatko kuvan marjan?
Upeista ilmoista on saatu nauttia jo pitkään.
Lisäksi entinen uintiharrastus on saatu taas herätettyä eloon,
tosin uiminen tapahtuu Mariebadin altaissa eikä kylmässä Itämeressä.
12. elokuuta 2016 jälleenavattiin remontoitu ja uusittu Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo.
Säväyttävä museo kattaa saarivaltakunnan historiaa 7500 vuodelta
hylkeenpyytäjien ajasta aina nykypäivän teollisuuteen sekä merenkulkuun.
Maarianhaminan keskustassa sijaitsevassa museossa vierailimme lokakuun alussa.
Tietoa on paljon ja esineistöä runsaasti nähtävillä,
kuten esimerkiksi kuvassa näkyvä kokonainen apteekki!
Ahvenanmaan taidemuseo on Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon yhteydessä.
Laajassa näkökulmassa on esitelty ahvenanmaalaista taidetta. Mielestäni taidemuseon
ehdottomasti upein teos on Tove Janssonin taulu "Källskär".



-Roope-