Heja Sandhja!

"Sing it away"

Uuden Musiikin Kilpailussa valittiin eilen Suomen 50. euroviisuedustaja. Tarjolla oli hurjasti hyviä ehdokkaita, ja mielestäni tällä kaudella myös itse ohjelma oli parantunut. Yhdeksästä mielenkiintoisesta finalistista voittajaksi valittiin espoolainen sairaanhoitaja Sandhja. Mahtavaa!

Suosikkini ennen karsintojen alkua oli Cristal Snown "Love is blind". Kuitenkaan hänen live-esityksensä lähetyksissä ei napannut aivan 100% minua mukaan. Saara Aalto nousi minulle upeasti esiin karsinnoissa, eikä minua olisi yhtään haitannut hänen Suomen edustaminen Tukholmassa. Riemastuttavan yllätyksen kuitenkin karsinnoissa teki aivan tuntematon Sandhja.

En jaksanut uskoa täysillä siihen, että muutkin ymmärtäisivät Sandhjan olevan paras edustaja Suomelle Eurovision laulukilpailussa. Kuitenkin äänestystuloksen varmistuttua oli aivan käsittämättömän hyvä fiilis! Tänä vuonna saa olla ylpeä Suomen euroviisuedustuksesta.

Nyt innolla kohti kevättä, toukokuuta ja Euroviisuja. Mäkkärin kanssa lähdemme yhdessä Tukholmaan valloittamaan toisen semifinaalin. Finaalissa tulee aivan varmasti esiintymään Sandhja, jota kannustetaan sitten voittoon yhdessä täällä Ahvenanmaalla.

-Roope-

Jättekiva!

Finlandssvenska

Luonnollisesti on tullut muisteltua niitä omia oppimisen hetkiä ruotsin kielen parissa, kun on suomenkielisenä asukkaana täällä Ahvenanmaalla. Kuinka toivoin jo kolmannella luokalla saavani opiskella ruotsia, mutta Orimattilan kaupungilta näytettiin punaista valoa ja englanin kirjaa.

Yläkoulussa alkoi tietenkin lopulta ruotsin opiskelu ja olin heti innolla mukana, harmikseni kuitenkaan pelkkä innostus ei riittännyt kielen oppimiseen. Ammattikoulussa ruotsin kielen opiskelu sai jatkoa, vaikka kyllä täällä saarella asuessa on tullut eniten opittua.

Miksi kuitenkin kirjoitan aiheesta..? Koska minua on ruvennut ihmetyttämään, miksi yleensä meillä Suomessa on ruotsin kielen luokissa seinällä Ruotsin kartta, Ruotsin lippuja sekä juliste Tukholmasta ja koristeina puuhevosia? Lisäksi tunneilla katsotaan Peppi Pitkätossua. Miksi, miksi näin..?

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, kansalliskielet ovat suomi sekä ruotsi. Miksei ruotsin luokassa ole siis Suomen ja Ahvenanmaan liput, Suomen kartta, juhannussalkojen pienoismalleja sekä katseltaisiin Muumeja ruotsiksi? Lisäksi olen ihmetellyt sanastoa mitä meille koulussa on opetettu - riikinruotsia, eli ruotsinruotsia.

Eikö olisi paljon hienompaa arvostaa meidän suomenruotsalaista kulttuuriamme ja opettaa kouluissa juuri suomenruotsalaisia tapoja sekä suomenruotsia? Talko, franskisar, småkusin, pulpet, fillare, donare, haua, kravatt, bastulänk, broiler, äppel, villa, punttis...

Minusta on esimerkiksi nyt ollut hauska oppia, kuinka paljon suomenruotsalaiset lainaavat sanoja suomen kielestä. Minulle se on luonut uuden kiinnostuksen sillan - "Hei, mä puhun ruotsia vaikka käytän suomalaisia sanoja!". 

 
Roskis ligger på höger sida. 
Vad ihana kissa du har!
Var finns aula?
Liisa är min eri kiva kaveri!
Jag har en siisti mopo.
Kan jag få en limu, tack!
Har du sett min pipo?
Min kämppis har en stark sisu.
Min favoritsmak är kinuski.

-Roope-

PS: Vielä musiikkivideollinen suomenruotsalaista nuorisokulttuuria!

Rahan kalastelua

Haaveista totta?

Minulla oli aikoinaan aina yksi rivi kestona Veikkauksen Lottoa ja myöhemmin myös Eurojackpottia. Arvontailtoina mahassa oli perhosia ja välillä olin jo aivan varma tulevasta voitosta. Mitään suurempaa voittoa ei kuitenkaan koskaan tullut, joten innostus ja kiinnostus lopahti vähitellen.

Haaveet suuresta summasta rahaa ei kuitenkaan koskaan ole hävinnyt. Mutta mikä on suuri summa? Mikä on liian suuri tai pieni summa? Onko liian suurta summaa?!? Toisaalta onhan haaveilujen tasojakin monenlaisia! Toisinaan haluaisin ostaa meille oman veneen tai olisihan oma ruotsinlaivakin "ihan kiva". Myös romanttinen viikonloppu Pariisissa kelpaisi. Tai vaikka mopoauto! Vai maksaisinko sittenkin laskuja..?

Puolisoni kanssa istuimme taloyhtiön saunassa ja jälleen puheet menivät haaveilun puolelle. Haaveilin ostavani kylämme vanhan hotellin ja kunnostaa siitä ylellisen majapaikan. Puolisoni osuva vastaus sai silmäni auki. "Miksei meillä enää ole sitä kestolottoa? Turha mistään tuommoisista on haaveilla, jos ei edes yritä."

Seuraavana päivänä surffasin itseni Veikkauksen kotisivuille ja korjasin puolisentoistavuotta kestäneen virheen. Vaikka voittoja ei tulisi, on kuitenkin ilo tietää veikkausvoittovaroja jaettavan taiteelle, tieteelle, urheilulle ja nuorisotyölle. Lisäksi nyt saa taas jännittää arvontailtoina ja haaveilla rauhassa. Ehkä näin joistakin haaveista tulee joku päivä vielä totta!

-Roope-

Joko nyt?

Syksy.

Elokuu – vastahan se alkoi ja nyt sekin on jo ohi! Elokuun alussa vierailimme Kökarissa, juhlimme syntymäpäivääni ja saimme perheenlisäystä Amorella-kissan myötä. Muumimaailmassakin vierailimme naapurin pojan kanssa. Elokuun lämpöiset päivät tulivat yllättäen, mutta nyt nekin ovat ohi. Töissä korkeasesonki on saateltu päätökseen ja ahkerat kokousvieraat ovat nyt saapuneet asiakkaiksemme. Syksyn sään takia ensimmäiset laivavuorotkin on jo jouduttu perumaan!

Syntymäpäiväristeily Viking Linen M/S Rosellalla.

Pikkuruinen Amorella

Mutta mitäs nyt..?

Ahvenanmaan syksyn ehdoton kohokohta on Sadonkorjuujuhlat. Tapahtuma järjestetään nyt 18. kertaa 18. - 20.09.2015. Sadonkorjuujuhlien aikaan Ahvenanmaalla on erilaisia vierailukohteita, joita on tänä vuonna ennätykselliset 54! Juhlat antavat mahdollisuuden tutustua ahvenanmaalaisiin maatiloihin, ravintoloihin sekä tehtaisiin. Haluaisitko nähdä miten valmistetaan sipsejä tai ostaa maissia suoraan maatilalta? Henkilökohtaisesti odotan tapahtumaa innolla!

Taffelin tehtaanmyymälä

Suomen suosituimmat snacksit valmistetaan Ahvenanmaalla.

Ålands Centralandelslag, ÅCA. Valmistaa leipomo- sekä meijerituotteita.

Euroviisuistakin tutun ruotsalaisen Charlotte Perrellin keikka Viking Linen M/S Viking Cinderellassa lähestyy kovaa vauhtia. Varasimme liput jo hyvissä ajoin tälle syksyn piristävälle merimatkalle. Laivalla meitä odottaa keikan lisäksi rentoutumista kylpylässä sekä herkuttelua aluksen ravintoloissa.

M/S Viking Cinderellassa on kolmikerroksinen yökerho Étage.

Syksyn tultua myös television tarjonta on alkanut heräillä henkiin. Iki-ihana Salatut elämät jaksaa vuosi toisensa jälkeen koukuttaa minut ruudun ääreen. Myös kiinnostukseni jo ensimmäisellä kaudellaan herättänyt Ensitreffit alttarilla -ohjelma on startannut käyntiin toisella tuotantokaudellaan.

Edellisen syksyn väriloistoa Godbyssä.

Toivottavasti syksy on täynnä valoisia päiviä, värikkäitä lehtiä sekä hilpeää tunnelmaa. Tosin odotan myös meille tulevan vieraita! Moni puhui kesällä tänne tulemisesta, mutta harva lopulta suuntasi paratiisisaarelle. Miten ihanaa olisikaan järjestää mukavat illanistujaiset maukkaan ruoan kera?

-Roope-

Oy Suomi – Finland Ab

Paremman palvelun puolesta.

Aikuisten puheiden perusteella pystyin jo lapsena sanomaan, että valtion, kuntien ja kaupunkien virastojen toiminnassa ei ole aina järkeä. Miten inhottavaa onkaan saada esimerkiksi ilmoitus Verohallinnosta, että tarvitsee itse hankkia heille selvitys Kansaneläkelaitoksesta? 

"Saa" jonottaa viraston puhelinpalvelussa ja seuraavaksi alkaakin tolkuton puhelun yhdistäminen asiakaspalvelijalta toiselle. Mitenkäs se tunne, kun astelet mukavasti sujuneen päivän lomassa verotoimistoon ja vastassa on tuskallisen jonottamisen jälkeen naama nurinpäin oleva virkailija? Onneksi hän muistaa hymyn sijasta kuitenkin lykätä eteen kasan kaavakkeita täytettäväksi. Käsittelyajat ovat myös näillä virastoilla jotain aivan käsittämätöntä. Esim. rahallista tukea odottavalla henkilöllä ei välttämättä ole aikaa odottaa päätöstä useita viikkoja.

Miksi ei voisi olla yhtä yleistä virastoa, Oy Suomi – Finland Ab? Tämän alta löytyisi kaikki tarvittava syntymästä kuolemaan. Olisiko silloin mahdollista selvittää asiansa yhdellä puhelinsoitolla tai virastokäynnillä? Jokaisesta tehtäisiin oma sähköinen profiili, joka helpottaisi asiointia yhteisvirastossa. Ei tarvitsisi erikseen täyttää perustietoja joka toiseen lomakkeeseen, virkailijat voisivat käsitellä asioita nopeammin ja kotona voisi tarkastella netitse omaa profiilia sekä käsittelyn tilaa.

Tällä hetkellä toiminta on mielestäni kuin surkeassa ravintolassa:

1. Tarjoilija mumisee asiakkaalle jotain, mutta suosittelee asiakasta tekemään tilauksen suoraan kokilta.

2. Kokki ottaa vastaan tilauksen, mutta ajattelee tilauksen sopivan paremmin naapurissa olevan ravintolan hoidettavaksi. 

3. Asiakkaan tuleekin erikseen vahvistaa tarjoilijalle, että annoksen voi tehdä viereisessä ravintolassa.

4. Asiakkaan odottaessa annostaan hänellä rikkoutuu lasi. Valitettavasti tarjoilija ei voi siivota sirpaleita, mutta suosittelee asiakasta soittamaan paikalle siivoojan.

5. Seuraavaksi kokki pyytää lisäselvitystä annoksen lisukkeesta.

6. Lopulta asiakas menettää hermonsa ja poistuu ravintolasta.

7. Kolmen viikon kuluttua hän saa postia, että annos on valmis kahden viikon kuluttua.

8. Viiden viikon kuluttua asiakas saa annoksensa.

-Roope-

Kohti seikkailuja

"Sä voisit alkaa pitää blogia!"

Tuon huudahduksen olen saanut kuulla monta kertaa. Todella monta, useamman vuoden. Kevät on usein ihmeiden aikaa - luonto herää eloon taas talven jälkeen ja ihmismielet alkavat kirkastua. Ihme on myös se, että saat lukea tätä tekstiä juuri nyt. Kauan päässäni muhinut ajatus blogin perustamisesta on nyt totta!

Luvassa on ehdottomasti mielipiteitä, mietteitä ja hämmähdyksiä sekä tottakai tarinoita tosielämästä. Ajatuksieni jakaminen muille tuntuu todella upealta, mutta toivon sen myös opettavan Sinua ja minua. Lähdetään yhdessä keräämään seikkailut satamaan!

Mutta kenen kanssa olet matkassa mukana? Minä olen Roope ja kotoisin Orimattilasta - tosin nykyään asun paratiisisaarella Ahvenanmaalla. Perheeseeni kuuluu myös puoliso sekä varmasti sinullekkin tutuksi tulevat Ellat. Lähellä sydäntäni on matkailu (etenkin laivamatkailu) ja... Itse asiassa en ole koskaan pitänyt siitä, että minun pitää kertoa millainen itse olen... Joten tehdäänkin niin, että saat itse sen selvittää tämän matkan aikana!


-Roope-